7 thoughts on “Esiinnyin Poetry Slamissa 20.2. (Cafe Mascot)

  1. PIIKATYTÖN RUNO.
    Sini, tämä oli ihan mahtava esitys! Luin tämän runon pari vuotta sitten jo toisaalla eikä sen tavumuoto oikein saavuttanut minua.

    Olet keksinyt uuden runotyylin, tämä pitää lausua ääneen!!
    Ja tuo helistin (vai mikä se on?) kuului ehdottomasti mukaan.

    Minäkin nauroin ja olisin taputtanut kovastikin. Humoristinen ja yllättäviä käänteitä ja kontrastia sisältävä runo ja siksi se oli hyvä!

  2. Ajatella! Onnistuit, Irja, nappaamaan olennaisen esityksestäni. Kirjoitin ’ajatella!’ koska itse koin, että video oli vain laiha kopio live-esiintymisestä. Esim. yleisö reagoi paljon enemmän tapahtumassa, mutta video ei onnistunut nauhoittamaan kaikkea, mitä tapahtui. Mutta kaiken kaikkiaan esiintyminen oli upea kokemus. Olen muistellut torstai-iltaa jo kolme päivää. Aion nousta lavalle uudemman kerran. Ja, Irja, olet oikeassa, että toiset runot sopivat runokirjaan ja toiset runot sopivat lavalle; puhutaan lavarunoudesta.

  3. Veikkaan, ettei näissä tilaisuusissa paljoa naureta, ehkä hymyillään vienosti. Mutta tämä oli niin virkistävän erilainen ja ilmeisesti runon käänteet ovat tarkkaan harkittu. Sininä kirjoittaisin lisää samalla tyylillä.

  4. Kyllä! Aikomukseni on kirjoittaa lisää näitä äänirunoja. Se on kuitenkin vaativaa, sillä leikittelyiden pitää olla aitoja ja tosia. Vaarana on sortua mekaanisiin ratkaisuihin. Kirjoittaminen vaatii avointa mieltä ja estottomuutta. On tavallaan löydettävä uusi taso itsestään. Arkitason ja reaaliajattelun takaa.

Jätä kommentti