Monthly Archives: elokuu 2015

CV

Posted on by

1

CV

Sini Lilja
01450 Vantaa

synt. 1958
puh. 044 54 666 57
e-mail: sini.lilja@bastu.net
blogi: https://sinililja.wordpress.com
Instagram-tili: sini.lilja.art

Ateljeen osoite:
Kotkansiipi 4 D 30
01450 Vantaa

Koulutus:
– 1977 ylioppilastutkinto (Haapamäen lukio, Haapamäki)
– 1982 peruskoulun luokanopettajan tutkinto (Helsingin yliopisto OKL, Helsinki)

Taidekoulutus:
– 2013 Leenakaisu Hattusen yksityisoppilaana
– 2005 – 2012 Elävän mallin kursseja (Deineka, Tikkurilan aikuisopisto)
– 2008-2009 Omaehtoista kouluttautumista (harrastajat kokoontuivat ateljeeheni keskenään maalaamaan ja
antamaan toisilleen vertaispalautetta ja ideoita, Sini Liljan ateljee, Vantaa)
– 2008 Käsintehdyn paperin valmistaminen (Omaehtoinen koulutus harrastajien kesken, Sini Liljan ateljee, Vantaa)
–2003 Asta Vuokkomaan yksityisoppilaana
– 2002 maalauskurssi (Vantaan aikuisopisto), opettajana Kari Aapro
– 1999 – 2002 Vapaan maalauksen kurssi; kurssilla oli ainoastaan vertaisopiskelijoita – oppilas oli opettaja ja opettaja oli   oppilas
(Korson settelementtiyhdistyksen kesäkurssit, Vantaa)
–1996 Juri Saarikosken öljyvärikurssi
– 1995 Villa Salinin öljyvärikurssi (Naisten Avoin Korkeakoulu, Helsinki)
– 1985, 1988 ja 1990 Suomenlinnan maisemamaalauskurssi
– 1981 OKL:n kuvaamataidon kurssit

Yksityisnäyttelyt:
–2015 Instagram-tilillä ’sini.lilja.art’
– 2013 blogissani (https://sinililja.wordpress.com) julkaisen maalauksiani ja runojani
– 2004-2009 kotisivut netissä
– 2004 näyttely omassa ateljeessa

Yhteisnäyttelyt:
– 2002 kevätnäyttely Tikkurilan kirjastossa (Vantaan aikuisopiston maalauskurssi, Vantaa)
– 2006 yhteisnäyttely Korson seurakunnan kirkossa (Korson settlementtiyhdistyksen kesäkurssi, Vantaa)

Kirjoittamisen opiskelu:
–1980 kotimaisen kirjallisuuden approbatur, Helsingin yliopisto
–2005 Oriveden opisto – TeleTopelius-kurssi (opiskelu tapahtui netissä, pääasiassa vertaisopiskeluna, opettaja oli Johanna Venho)
–2006-2007 Vantaan kirjoittajat ry. (kirjoittamisen opintopiiri, jossa annettiin vertaispalautetta, olin yhdistyksen sihteeri)
–2013 Oriveden opisto – Etäopisto – tekstihautomo (opiskelu tapahtui netissä ja Skypessä ryhmätyönä)
–2014 ensimmäinen Poetry Slam-esiintyminen

Hetkiä ikuisuudessa nro 7 – taideajattelustani

Posted on by

0

Hetkiä ikuisuudessa – taideajattelustani

mitä ikuisesti tärkeää tapahtui eilen? on taideajatteluni keskeinen kysymys,
se on lähtölaukaus päivän työlle, kysymykset zoomaavat huomiotani, tämä
”ikuisesti tärkeää”-kysymys virittää pohdiskelun kauas päiväkirjakirjoittamisen
rajojen yli, pääsääntöisesti kysymys synnyttää oivalluksen tai jopa useamman
oivalluksen, usein piilossa ollut tapahtuma tulee nähdyksi ja valaistuksi, sen
lisäksi, että elämä dokumentoidaan tarkasti, niin usein onnistun vangitsemaan
kirjoittamalla – tai ainakin on sellainen tunne – ”ikuisesti tärkeää”

eilen? tänään kirjoitan eilisestä, ainakin eilen olin olemassa, elin ja hengitin,
kehoni atomit ovat peräisin 13 miljardin vuoden takaa, kyllä siinä riittää
ihmettelemistä, että olen olemassa ja elän vahvaa, voimakasta taiteellista
luomiskautta

mutta tämän lisäksi usein eilen on tapahtunut jotain tärkeääkin, mitä
eilen tapahtui? ikuisesti tärkeää? eilen valmistauduttiin näyttelyn avajaisiin
kuraattorini kanssa, yhteistyö oli innostavaa, paikoin kriittiistä, mutta
ehdottomasti kannustavaa, toinen ihminen näki, katsoi, luki tuotantoani,
valmisteluihin oli viime viikolla tullut solmukohtia ja asiat jumittuivat,
mutta eilen solmut saatiin avattua ja työnteko sujui kuin laulaen, sitten
päästään kysymyksen ikuisuustasolle: ja se on ehkä se kokemus, että
vaikeuksien jälkeen – kun on stressannut, pohtinut ja pähkäillyt – hyvin nukutun
yön jälkeen, asiat alkavat sujua ja palaset loksahtavat paikoilleen, se on
ihmeellistä! minusta se on ikuista!

eli taideajattelumetodini on yksinkertainen ja se on nopeasti kerrottu, eli
tarvitaan kuvapäiväkirja, johon vastataan tähän kysymykseen, sitten kirjoitetaan
ajatuksenvirtatekniikalla (itse olen huomannut vapautuvani, kun luovuin pisteistä
ja isoista alkukirjaimista, piste on niin ehdoton, pilkku taas on kuin
virtaava joki, joka houkuttelee seuraavaan lauseeseen), koko ajan zoomaten kohti
ikuisia arvoja, kirjoittamisen jälkeen tulee vielä viimeisen kysymys eli ”Mitä nyt
piirrän?” ”Minkä nimen annan piirrokselle?”, itselläni on kuvapäiväkirjassa
sellainen erikoisuus, että teen viivottimella pieniä ruutuja (12 x 15 cm), joihin
sitten teen luonnoksia, eli tällä metodilla aiheiden ja motiivien määrä on jatkuvaa
ja loputonta, metodi sopii niin esittävään kuin abstraktiin kuvataiteeseen, runouteen
ja sarjakuviin, kaikkiin tyylisuuntiin, koen että metodi on löytöretki omaan
elämään