ainutlaatuinen tilaisuus

missä on vene
joka vie Tuonelan virran toiselle puolelle?
on pakko selvitä vastarannalle elossa
kaukokaipuu luoksesi Paratiisiin
kaihertaa rinnassani
kutsun sinua Isäkseni ja
teen tahtosi mukaan
sillä olen Jumalan Tytär ja kosminen sisar
pyydän siunaustasi, oi veljeni Kristus

vähä vähältä nousen luoksesi –
ja sinä tulet minua vastaan
oi Jumalani – enhän elä turhaan!

tarvitsen enkelin suojelusta
sillä olen niin pieni
kuitenkin on ihan rauhallista
vaikka elämänkehrä pyörii vinhasti koko ajan

lepään kämmenelläsi
merkitsenhän sinulle edes vähän!
sain sinulta lahjan:
uskon ja luottamuksen
taivas on niin kaunis

yksinkertainen teoria

minä yritän kulkea kultaista keskitietä
minun ei tarvitse varoa mitään
sillä olen pelastettu vuokses sun, oi Kristus
välillä uskoni vain heikosti lepattaa
mutta neuvosi osoittaa minulle oikean suunnan
kunnioitan yli kaiken Isän tahtoa:
olen retkellä avaruuden halki –
päämääränä Paratiisi
vaikka kartta sinne on monimutkainen
aikomukseni on kehittyä täydelliseksi

olen tehnyt syntiä
mutta tämä minun tapaukseni on saanut
mahdollisuuden voittaa
minkälaisen vanan Jumalan Tytär
jättää jälkeensä?
elämäänsä voi – Luojan kiitos! –
tarkastella päivänvalossa

haluan kaiken piirtyvän tarkasti muistiini
kuinka tämä elokuva päättyy?
aurinko nousi taas tänäkin aamuna

surusilmän lupaus

silloin kun kaikki onnistuu
ja on täydellistä
on vaikea olla rauhallinen
on jännittävää

ilmeisesti kaikki sujuu hyvin
ei ole syytä näyttää hapanta naamaa
tuskin voin uskoa tätä todeksi
kaikki voi tapahtua nopeasti
tyynen pinnan alla kuohuu ja säpisee

sä sanoit että mä kiva likka oon
rakas; pidä tiukasti kiinni
hii-o-hoi! nyt mennään
tuolla korkealla on linnani;
kotkanpesäni

prinssi

tänä aamuna uusi alku
ja toinen tilaisuus odottavat
sillä synnytän miehen
joka on suhtkoht
peloton rohkea komea ihana
on vain uskallettava suudella
muinaista rupikonnaa
sydän rinnassani väkevästi laulaa
ihan tavallinen sammakko yhtäkkiä
loikkasi jostakin ojanpohjalta elämääni
nyt on nuttu iloisesti väärin päin
ja kohtalokas onni on oikein päin

kesätaikoja

näinkö sulhoni kasvot?
mieheni surullisen?
yhteinen keitaamme on peittynyt
ruusupensaisiin
juhannuskokko on jo unohtunut;
sinne menivät kedonkukat tuleen
kertooko valkea totuuden?
tanssin varjoa vasten