Nyt aloitan

Mä olen PPP pieni polo poikanen
tanssin tanssin tanssin
sitten sylkäisen avaruuden reunattoman.

Päivällä euroja tienaan
yöllä nukun
musta ihana yö äänetön avaruus.

Fiilikset huutavat:
”Karju ihan hiljaa… fuusio.”

Yksin oon
-mun ikioma ihanuus –
oon olemassa.

Huomenna on aamu

Kivi oli haudassa –
tyttö on sen löytänyt
ja saunakiukaaseen kätkenyt
shh-shh-sihisee
shh-shh-suhisee
sen kuumat, polttavat kyyneleet.

Nyt tyttöä väsyttää.
”Irti, irti, irti…” hän kehtolaulua hyräilee.
”Sie oot mun
mie oon sun.” merenneito lorua lallattaa.

Aamulla piika vettä kaivosta kantaa
hän kaivaa lähteen aikoo.