Elämän leikki!
Oivallus iski lempeästi ja tarkasti
ja sen rytmi on onnellinen.
Ihmettelen, onko universumi korttitalo…

Toisaalta on myös toinen totuus:
nimittäin mitä maailmankaikkeuden
vaaka näyttää?
Se taitaa houkutella luottamaan.
Ihan kuin olisi salainen ohjelma,
joka ei ole hapan.

Kuoleman aattona minulla on
jälkellä vain usko ja yksi kysymys:
”Aurinko, aurinko herätätkö minut?”

Liekki on syttynyt

Viisasta, ihanaa ois, ois…
jos saan liat ja roskat pois, pois…
Niin vain sitten yllättäen tapahtuikin!

Näen sydämesi valon,
joka äänettömästi leimahti minulle,
joka on hiljainen ja ja niin kaunis halo.

Pyhässä suudelmassa
kysymykseeni sain
myönteisen vastauksen.
Toivottavasti ehtoollinen
maistua sinulle vois, vois…
Elän elämääni…

Milloin saan kohdata Sinut?

Palkinto on sydämessäni…
kunhan vain löydän sen…
Laskutoimitukset johtavat äärettömään
ja ne kertovat, että kaunistun yö yön jälkeen
ja että saan herätä uuteen aamuun
ikuisesti aina maailman tappiin,
sillä tavoittelen universumin pyhää tahtoa.

Kaikki on täydellistä,
mutta kuitenkin käsittämättömän arvoituksellista.

Elämäni tuoksuu tuoreilta yrteiltä
ja polkuni maistuu raikkaalta sitruunalta.
Marjat ovat eliksiiriäni ja ilon lähteeni.
Saan  voimaa öljystä.
Tavoittelen universumin pyhää tahtoa.

Pieni rukous

Olen vain
yksinkertaisesti hämmästynyt
tästä yksinkertaisesta filosofiastani,

joka on kuin leikkiä vaan
kuin taivaan mannaa,

se ei ole todellakaan työlästä.

Kaikkivaltiaan tahdon etsiminen
on iloinen jano.

Valo antaa voimaa

Ihana, ihana yö.
Nyt on aamu.
Yönritari taisteli ja
voitti tien Yönkuningattaren syliin.
Ihanaa, niin on suloista.

Jumalkipinä

Tavoitteeni välkkyy syvänmustan
meren aavalla.
Elämän suuret suunnitelmat ovat toteutuneet.
Iloitsen, koska olen onnellinen…
rytmini on juuri tässä hetkessä.

Innostun kiharoista…
sanoit, että täällä on kivaa.
Lilygardenissa on puhdasta
mutta ei liian siistiä.
Olen kietonut valkoisen pitsin
salaisuuden ympärille.

Annan Johtotähden ohjata
kulkuani; sitä hartaasti rukoilen.
Teen kaikkeni, että pääsen kaukaiseen
ytimeen, joka on aivan huulilla.
Tieni mutkittelee vanhanaikaisesti,
mutta se johdattaa perille.

Kesä oli elokuussa

Matkani oli maistiainen
ikuisesta elämästä Paratiisissa;
rakastuin öiseen Linnunrataan.

Ah! Luojalle kiitos, että emme olleet
suu supussa.
Minä olen sinulle lahja,
sinulle ja sinulle; hyvin arvokas.

Haluatko kokea elämän tarjoamat hedelmät,
jotka sinä itse kypsennät?
Kas! Vapaa tahto on arvoitus.

Minä teen päätöksiä,
jotka ovat oivalluksia;
ne leimahtavat ja välähtävät upeasti.

Kyllä? Ei?

Kipinä syttyy ja sammuu
nolla vai ykkönen
kumpaa suosittelet
elää vai kuolla?

Monimutkainen onkin
yksinkertaista.

Ei kannata vahtia aikaa
joka menee eteenpäin
muistot taaksepäin katsovat.

Harvoin epäonnistun
yöllä usein kirkastun.

Loppu lähestyy?

Kuoleman rytmi näivettää…
timanttinen lopputulos on
kaukana taivaanrannassa
sillä hinta on pöyristyttävän röyhkeä.

Kehittää, hihittää, itkettää
etenen pienin askelin ja
yritän valmistautua tulevaan.

Hiljainen jäytävä todellisuus
riitamme rahasta on kuin
tappava tulehdus
tasapainoinen talous huojuu…