’joulun valo’

joulun valo

aion kasvaa jättiläiseksi –
Jumalan kaltaiseksi
lähetän lentosuukkoja
tikapuut vievät taivaaseen luoksesi Sun

aivan heti – en odota huomiseen
tänään teen suunnattoman suuren päätöksen
unohdan kaiken muun
valkoinen jäniksen käpälä toivottaa onnea
koiran häntä heiluu innostuksesta

tämä on oikea asema nousta pois kyydistä
maksoin matkasta vaivaiset nolla penniä
takaan kautta kiven ja kannon
kaipaan olla lähellä Sua
ahnaasti juon lähteesi vettä
Sinäkö suunnittelit väriliiduilla
talvisen auringonlaskun?

’mieli iloinen’

mieli iloinen

on talvinen jouluilta
yhdessä syödään puuro
kuka aattona ilkeä oisi?
tänä yönä ei väsytä
Kristus-lapsen lempi leviää ja lämmittää
rakkauden ovesi on selkoselällään
minä näin tuon kehdon
haluan viipyä kedolla pitkään

minkälainen on uskoni?
puolet siitä on epäuskoa
mutta likiarvo seimenlapsen takia on yksi
tähtitaivas on tyyni ja
sen tuike viihdyttää meitä
sinä ystäväni olet minun joulun ihmeeni

syyslaulu Daavidin pojalle

syyslaulu Daavidin pojalle

joskus – aika usein! –
sumu leviää välillemme
pelkään; kadotin sinut viime talvena
on tuskallista olla erossa sinusta
nyt olen varovainen, jotten nakkaa sinua pois
sydämeni loimu ei saa näivettyä
yritän kovasti päästä liki sinua
kerron sinulle salaisuuteni
sillä rakastan kosmista lakia
suunnistan sinne päin; kohti sinua
anon päästä luoksesi

minne jäljet johtavat?

minne jäljet johtavat?

onko nimeni elämän kirjoissa?
eipä tullut mieleeni
koko maa on kirouksen alla
yksi toisensa jälkeen uupuu
nämä portaat johtavat taivaaseen
nämä laskeutuvat kapinaan
rahvas napisee
moukat sadattelevat
ilta jo on
minä rukoilen
huikea tulevaisuus odottaa
kuvankauniissa lasikaupungissa?
sillä minä olen…
missä sinä olet?

’kaikki kävi niin nopeasti’

kaikki kävi niin nopeasti

ori juoksee vapaana harjas hulmuten
pääsin heilauttaen vihreälle oksalle
haluan rukoilla sinua vuolaasti
ja katsella elävän veden lähdettäsi
annoit lupauksen toivoa

kuolema palaa roviolla –
ja valkoinen orkidea puhkeaa sydämessäni

on rikos pilata elämänhalu
sillä lukematon on maan ääri
ja lääniä on silmänkantamattomiin
tämäkin aamu on armo uus…

’elämän tarkoitus’

elämän tarkoitus

joko tänään teen päätöksen?
olenko pelkuri, joka ei uskalla
alkaa alusta?

elämäni valui hukkaan!
maksoin isot, isot verot rakkaudesta
ja sain vain murusia
minulla oli selvä käsitys tilanteesta
kävelin ympyrää taivasalla
kylmissäni
märkänä
nälissäni
yksin
katkerana
kostoa hautoen
sydän melkein kuivui
se kipunoi ja oli onneton

mitä tämä kaikki maksaa?
kyllä! anteeksi haluan antaa
enkä vihan taakkaa kantaa

’luonasi’

luonasi

sinä katsot somasti silmiini
minä sanon nyt me
rakas! tule kanssani jakamaan kotini
elämä tarjoilee ruoaksi läheisyyttä
ja jälkiruoaksi rakkauden leivoksen
saan istua kanssasi
universumin keinussa
ja nukkua vieressäsi
kohtalon kehdossa
tänään taivas oli ruusunpunainen
kun aurinko nousi
on tulossa ihana talvi seurassasi
ensi keväänä heräämme linnun lauluun
jumalallinen kipinä sydämessäni
on ikuinen