Kesä
Kohta kävelen paljain jaloin
lokit kirkuvat, kuuntelen
moottoripyörän pörinää.
En ole enää
enää ikinä
surullinen.
Aurinko paistaa ikuisesti.
Yöt ovat taas lyhyitä.
Kesä
Kohta kävelen paljain jaloin
lokit kirkuvat, kuuntelen
moottoripyörän pörinää.
En ole enää
enää ikinä
surullinen.
Aurinko paistaa ikuisesti.
Yöt ovat taas lyhyitä.
Hyvää onnea
Ovatko räkättirastaat itsekkäitä?
Valkovuokkojen aikaan
ajoivat varikset pakoon
metsään pesimään.
Tule syömään
tai syödyksi joudut.
Minulla on oikea arpanumero
se kimaltaa hämähäkin verkossa
auringonvalon pisaroissa.
Siitepöly on ahne
joka puolella
– mutta minä tarvitsen sinua –
linnunpoikanen syö
himokkaasti toukkia.
Elämäni
Istun Jumalan tuulisella kämmenellä.
Täällä lentelevät
räkättirastaat ja omenapuut kukkivat.
Kaikille riittää tilaa.
Kyläläiset syövät papumuhennosta.
Aterioimme ison pöydän äärellä
– antaudumme pitkään keskusteluun.
Toukokuun sade
– raikas ilma –
koivut tuoksuvat
puhkeavat hiirenkorvalle.
Niiden pyyteetön rakkaus
äitienpäivänä.
Mahla virtaa.
Kohtalo on suloinen lahja
toisinaan myrkyllinen.
Kevään vihreydessä
käteni kurkottaa puoleesi.
Taivas on keskuudessamme
Sinä olet kuningas
minä kuningatar.
Ennen olimme kulkulaisia
orjina pelkäsimme iki-itkua.
Messiaan veripisara
– niin arvokas –
murhasi hautamme
elämän antoi
voimme hekumoida ikuisuudessa.