4 thoughts on “Netti elää

  1. Hei Sinililja! Tervetuloa ”palstalle”!
    Kiitos runostasi. Runosi juttu aukeni minulle vasta toisella lukukerralla. Mielestäni tulokulmasi antamaasi otsikkoon on kiinnostava, mutta runo on vähän riisutun niukka. Ehdottaisin, että kirjoittaisit runostasi toisen version maalaamalla siihen elämän värit.

  2. Kiitos kommentista, Karin! Olet oikeassa, että runo on varsin niukka. Yritin painottaa sitä, että tietokone tarvitsee vain ykkösen ja nollan. Noin vähällä saadaan kaikki värit. Olet oikeassa; täytyy kirjoittaa runsaampi versio tästä niukasta, pikku runosta. Sini

  3. Tässä taas, vaikka meidän nettiyhteys on täysin jumissa.
    Luin juuri blogisi alun miten sait burn out:in ja nyt vasta tunnut selviäväsi siitä shokista, ettet voinut palata enää rakastamaasi ammattiin. Tunnemme nyt virtuaalisesti muutaman vuoden (”netti elää”) ja olen huomannut muutoksen positiivempaan asenteeseen. Se näkyy tauluistasi 🙂

    Oikeastaan nykyihmiset ovat paremmassa asemassa, koska on tämä netti.. edellyttäen, että on opetellut sen käytön. Moni osaa kyllä lukea sähköpostinsa ja maksaa laskut, mutta ns. nettielämää eivät osaa kaivata.. esim. omat siskoni. Minä roikun netissä ylläpitääkseni lankaa kotimaahan ja äidinkieleen lukemalla uutisia ja höpisemällä foorumeilla… ns. sormi ajan hermolla siellä. Pihalla ehkä silti 😀

    Pitäisi yrittää tehdä tästä elämästä mahdollisimman hyvä, koska se voi olla hetkessä ohi. Eilen sain suru-uutisen siskolta, miten terve serkkutyttö oli saanut vakavan aivoverenuodon ja oli menehtynyt seuraavana päivänä. Nyt miniällä ja siskolla on pulma miten kertoa asia 98 v. äidille, että ainut tytär ei tule enää tapaamaan..

  4. Kuule, laskujeni mukaan ollaan tunnettu virtuaalisesti liki kymmenen vuotta – vuodesta 2004 – vai milloin minä foorumille tulin? Oliko se sittenkin 2006? Milloin Outomaa perustettiin? Aika menee nopeasti, mutta toisaalta minulla on tunne, että olen tuntenut sinut jo tosi pitkään. Nettielämä ja virtuaaliset ystävät! Siihen kun useampi pääsisi koukuttumaan, niin monen elämä saisi ihan toisenlaisen merkityksen ja sisällön. Nettielämän ainoa huono puoli on liikkumattomuus ja jatkuva istuminen. Mutta onneksi on kuntosali ja koira.

    Kirjoitan myöhemmin lisää burnoutistani. Se ei ole edelleenkään mikään kevyesti otettava aihe elämässäni. Mutta näköjään monesta asiasta voi selvitä. Niinhän sitä sanotaan, että mikä ei tapa, se vahvistaa.

Jätä kommentti Irja J. Peruuta vastaus