Kirous
Kuin en olisi kiinni
lamassa
kyvytön olisin
tästä mitään tule.
Kansa huutaa: ”Voi!”
Minä irvistän.
Marraskuun musta ensiräntä
muistot
takana edessä.
En tiedä mistä haaveilla
– menneestä?
- kommentti
- Bloggaa uudelleen
-
Tilaa
Tilattu
Have a WordPress.com account? Log in now.
Irvistys auttaa! Tässä vähän valitetaan muttei sentään oteta synkkyyttä niin vakavasti.
Kaamos on tahmea varjo, ei siitä pääse irti, onneksi irvistys auttaa ja höllentää lihaksia hymyyn.
Sekä sään että elämän synkkyys kutoutuu mielen kaamokseksi runossasi.
Kaamoslama tai lamakaamos – siinä alakuloisuuden yhdistelmä. Hienosti sen sanoit runossa.
Sattuipa ytimeen, juuri samoissa tunnelmissa tarpomassa!
Vinoa huumoria mukana, siinä on periksiantamattomuutta, mutta toisessa säkeistö kuvaa epävarmuutta tai ehkä lohduttomuutta. Ilmaisullisesti pidin toisesta säkeistöstä enemmän, se surullisella tavalla kaunis.
Paha kirous, kaamos on
Tässä on potentiaalia ja asennetta esittämiselle.