Hylkääminen

Hylkääminen

Linnan rautainen ovi pamahti lukkoon.

Avain vietiin piiloon.

Huulet ovat sulkeutuneet

kylmät, sanattomat.

Hän on kääntänyt minulle selkänsä;

taipumattoman

rakkaudettoman

kovan.

Lopullinen, sanaton paino

sydämessä

mustaa.

En voi ymmärtää.

Ajatukseni kilpistyvät muuriin

en voi ymmärtää

ilma on ohutta

minä olen ulkopuolella.

Minun täytyy kulkea omia polkujani.

2 thoughts on “Hylkääminen

Jätä kommentti Kikka Peruuta vastaus