Pelko tappiosta

Aamuaurinko juhlii häitään,
joissa mustarastas laulaa.
Jumalan Tyttö herää ja syntyy
uudestaan, yhä uudestaan ja uudestaan.
Sillä tänään hänen on määrä
kultainen palkinto elämän kilpailussa voittaa;
sillä totta totisesti
joka aamu armo uus
tässä verisessä taistelussa.
Tämä morsian kuolla ei tahdo ollenkaan.

Onko kukaan rikas päivien luvussa?
Pian, pian elämän sima on juotu.
Sittenkö kaikki on ohi?
Ja ilta on väsynyt.

Mitä on puhe katumuksesta?
Onko omatuntosi pölyttynyt?
Mutta vielä valo kajastaa;
päivä ja yö kättelevät
sanovat hyvästit toisilleen.