Pisteitä
Pikku hiljaa jotain
on alkanut pulppuilla…
Mitä hyvää siinä sitten on?
Kurkotan kohti…

Milloin olen täydellisesti valmis?
Elämän ateljeessa olen taiteilija,
vuolen veistoksen omasta sielustani,
mutta olen ihanasti keskeneräinen.

Lopulta astun väistymättä miinaan;
ja häviän.

Siitä huolimatta yhtäkkiä
voi tapahtua
pääsiäisen ylösnousemus.
Silloin piirrän viivan,
joka on absoluuttinen.
Innokkaana harjoittelen
viivojen vetämistä
vapaasta tahdostani.

Voisinko edes tehdä toisin?

Olen kuolevainen ihminen
eli jumalallinen luonnos.